{"id":1664,"date":"2026-07-31T01:52:46","date_gmt":"2026-07-30T23:52:46","guid":{"rendered":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/?page_id=1664"},"modified":"2026-08-02T02:02:29","modified_gmt":"2026-08-02T00:02:29","slug":"mista-olet-kotoisin","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/index.php\/kotisivu\/tietoa-minusta\/mista-olet-kotoisin\/","title":{"rendered":"Mist\u00e4 olen kotoisin"},"content":{"rendered":"\n

Ei mist\u00e4\u00e4n kotoisin<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jos kysyt mist\u00e4 olen kotoisin, vastaukseni on: “En mist\u00e4\u00e4n.” J\u00e4t\u00e4n sen kuulijan tulkittavaksi.<\/p>\n\n\n\n

Olen suomalainen. Se on selv\u00e4. Syntynyt ja kasvanut Suomessa, asunut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni. Mutta identiteetti on harvoin niin yksinkertainen kuin passi antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Is\u00e4 teki t\u00f6it\u00e4 ja muutimme sinne miss\u00e4 ty\u00f6maat olivat. Isovanhempani \u2014 sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 is\u00e4n vanhemmat \u2014 olivat kotoisin Sotkamosta, Kainuusta. \u00c4idin vanhemmilla oli siell\u00e4 maatila. Siell\u00e4 vietin lapsena kaikki kes\u00e4lomat. Se oli paikka, joka pysyi, vaikka me muutimme. Siell\u00e4 opin lapsena k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n hevosia, yhdeks\u00e4nvuotiaana ajamaan traktoria ja yksitoistavuotiaana mopoa. Siell\u00e4 opin korjaamaan satoa peltoilta ja kaatamaan puita mets\u00e4st\u00e4. Isovanhempien tila oli el\u00e4m\u00e4ni ankkuri. Se oli aina siell\u00e4, silloinkin kun kaikki muu muuttui.<\/p>\n\n\n\n

Kolari<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen paikka, joka j\u00e4tti j\u00e4lkens\u00e4 minuun, on Kolari. L\u00e4nsi-Lapissa, aivan Ruotsin rajan tuntumassa. Elin siell\u00e4 lapsena ja olin teini-ik\u00e4inen, kun l\u00e4hdimme.<\/p>\n\n\n\n

Siell\u00e4 aloitin koulun. Siell\u00e4 tutustuin ruotsin kieleen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Se ei tapahtunut koulun pihalla, vaan joen toisella puolella. Ja television \u00e4\u00e4ress\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Asuimme Tornionjoen varrella. Joen yli Ruotsiin p\u00e4\u00e4si kirjaimellisesti soutamalla. L\u00e4hes kaikki oli halvempaa Ruotsin puolella, joten kaupassa k\u00e4ytiin usein siell\u00e4. Lapsena joki ei ollut minulle valtakunnanraja \u2014 se oli vain vett\u00e4 kahden rannan v\u00e4liss\u00e4, saman maailman osia. Joen molemmin puolin ihmiset puhuivat me\u00e4nkielt\u00e4, ei puhdasta suomea eik\u00e4 puhdasta ruotsia vaan jotain omaa.<\/p>\n\n\n\n

Jotkut asiat kuitenkin muistuttivat siit\u00e4, ett\u00e4 kaksi puolta oli olemassa. Joen toisella puolella kauppias heitti television ulos ikkunasta, kun Eero M\u00e4ntyranta voitti Sixten Jernbergin. Ja Ruotsissa ajettiin viel\u00e4 vasemmalla. puolen tiet\u00e4<\/p>\n\n\n\n

Suomen TV ei viel\u00e4 n\u00e4kynyt pohjoisessa. Ainoat kanavat, jotka n\u00e4kyiv\u00e4t, olivat Ruotsin TV, SVT \u2014 se sama, jota kauppiaammekin katseli! Selostajat olivat tietenkin Ruotsin puolella, eiv\u00e4t Suomen.<\/p>\n\n\n\n

Ruotsin kieleen tutustui luonnollisesti, itsest\u00e4\u00e4n, jo kauan ennen kuin ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 se tuli j\u00e4\u00e4d\u00e4kseen. Rikkaudeksi koko el\u00e4m\u00e4n ajaksi.<\/p>\n\n\n\n

Samoin k\u00e4vi L\u00e4nsi-Lapin kielen, el\u00e4m\u00e4nasenteen ja kiireett\u00f6m\u00e4n el\u00e4m\u00e4nrytmin kanssa. Niist\u00e4 tuli osa minua. Murre nousee erityisesti esiin, kun menen laskettelemaan Yll\u00e4kselle. Pohjosessa mie olin l\u00e4ppi. L\u00e4ppin\u00e4 tulthiin ja menthiin. Jo vain, l\u00e4ppiin neth tarttuvat. (l\u00e4ppi = lapsi, suom. huom.)<\/p>\n\n\n\n

Ja kuten kaikki joen varrella tiesiv\u00e4t \u2014 raja ei ollut vain kauppaa varten. “Poikkinainti” oli tunnettu perinne. Naithiin joen yli.<\/p>\n\n\n\n

Juankoski<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kolarin j\u00e4lkeen muutimme Juankoskelle, Savoon. Sielt\u00e4 kirjoitin ylioppilaaksi. Sielt\u00e4 k\u00e4sin suoritin armeijan Kontiorannassa. Savo on oma maailmansa \u2014 eri murre, eri rytmi, eri huumori. Sekin j\u00e4tti j\u00e4lkens\u00e4. \u2014 Vastuu siirtyy kuulijalle!<\/p>\n\n\n\n

Armeijan j\u00e4lkeen suuntasin G\u00f6teborgiin.<\/p>\n\n\n\n

G\u00f6teborg<\/strong><\/p>\n\n\n\n

YO-kokeissa ruotsin kielen arvosanana oli ollut Laudatur. Nuorena aikuisena asuin G\u00f6teborgissa vuosikausia. Ja pakko sanoa, ett\u00e4 G\u00f6teborgissa ei voi vain asua, G\u00f6teborg j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4. Se ottaa otteeseensa. Kieli, el\u00e4m\u00e4n rytmi, huumori, se hieman pid\u00e4ttyv\u00e4inen tapa, joka kuitenkin on niin l\u00e4mmin, kun p\u00e4\u00e4see sis\u00e4\u00e4n siihen. Paikallinen murre, “g\u00f6teborgska” alkoi kuulua puheessani, eik\u00e4 se ole koskaan sen j\u00e4lkeen oikein kadonnut.<\/p>\n\n\n\n

Minulla on edelleen sukulaisia ja l\u00e4heisi\u00e4 G\u00f6teborgissa. Minua eiv\u00e4t siis ved\u00e4 sinne pelk\u00e4t muistot.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdin G\u00f6teborgista, koska is\u00e4 kotona Savossa oli vakavasti sairas. H\u00e4n oli vasta 59, sotaveteraani. Halusin olla Suomessa h\u00e4nt\u00e4 varten. Enemm\u00e4n kuin opiskella tekniikkaa, jota my\u00f6s rakastin, Chalmersissa. Valinta osui kauppakorkeakouluun Suomessa. Se oli oikea valinta. Is\u00e4 tarvitsi minua juuri silloin, kun tulin takaisin. Muutama vuosi my\u00f6hemmin h\u00e4n menetti puhekykyns\u00e4. Vuodet, jotka saimme yhdess\u00e4, niit\u00e4 ei olisi korvannut mik\u00e4\u00e4n. Tietokoneet olivat silloin uutta teknologiaa ja sivuaineeni. Siit\u00e4 tuli my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ni ura. Is\u00e4 eli 71-vuotiaaksi, mutta sit\u00e4 emme silloin tienneet.<\/p>\n\n\n\n

Opiskelun loppuvaiheessa tapahtui jotain odottamatonta. Kauppakorkeakoulun ruotsin lehtori kirjoitti omasta aloitteestaan minulle suosituskirjeen. Minulle ei ollut edes tullut mieleen pyyt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. H\u00e4n kirjoitti muun muassa, ett\u00e4 puhun ruotsia kuin syntyper\u00e4inen ruotsalainen. En oikein tiennyt mit\u00e4 sanoa. En sanonut mit\u00e4\u00e4n. Mutta talletin kirjeen.<\/p>\n\n\n\n

Kuopio<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Palattuani Suomeen asuin ensin Kuopiossa. Is\u00e4 eli viel\u00e4, ja halusin olla l\u00e4hell\u00e4. Vuonna 1992 h\u00e4n l\u00e4hti.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4kaupunkiseutu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1990-luvun alun lama muutti monen suunnitelmia, niin my\u00f6s minun. Olin ty\u00f6t\u00f6n viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4. IT-ammattilaisista oli pulaa, ja t\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulta.<\/p>\n\n\n\n

Toimistoni oli siit\u00e4 alkaen Espoossa, ja kotini samoin kolmekymment\u00e4yksi vuotta. Mutta ty\u00f6 vei minua kaikkialle, sek\u00e4 kotimaassa ett\u00e4 maailmalla. Ymp\u00e4ri Suomea Maarianhaminasta Sodankyl\u00e4\u00e4n, ja Joensuusta Vaasaan. Ulkomaanmatkoja tein s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti Ranskaan, Saksaan, Italiaan, Alankomaihin, Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin\u2026 Ruotsia en edes laskenut ulkomaihin. Pahimmillaan vietin yhteens\u00e4 kaksi kuukautta vuodesta ulkomailla, kotimaanmatkojen lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4 ei ollut yksinkertaista \u2014 mutta \u00e4itini oli viel\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa is\u00e4n kuoltua, ja h\u00e4n auttoi meit\u00e4 paljon. Ja sitten l\u00f6ysin upean naisen. H\u00e4n on tukenut minua viimeiset 30 vuotta \u2014 et ehk\u00e4 usko, mutta: h\u00e4nkin on motoristi! Uran loppupuolella matkustaminen vihdoin helpotti, varsinkin ulkomaan matkat v\u00e4heniv\u00e4t. Ajattelet ehk\u00e4, ett\u00e4 on ihanaa, kun saa matkustaa New Yorkiin, Los Angelesiin, Dallasiin, Las Vegasiin, Lontooseen, Nizzaan, Berliiniin, Roomaan\u2026 Totuus on, ett\u00e4 kun se on ty\u00f6t\u00e4, ei lomaa, vain hotellikuolema vaanii nurkan takana.<\/p>\n\n\n\n

Tammikuusta 2020 l\u00e4htien kotimme on ollut Kirkkonummella. T\u00e4nne my\u00f6s j\u00e4in, liki nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta on nyt kulunut p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla. Lapset ja lapsenlapset ovat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Takaisin G\u00f6teborgiin \u2014 vuosi toisensa j\u00e4lkeen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, l\u00e4hes joka vuosi, palaan G\u00f6teborgiin. Ja kun saavun, kuulostan suomenruotsalaiselta. Kaikki kuulevat sen tavasta, jolla lausun sanat. Mutta anna minulle pari kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 siell\u00e4, niin “g\u00f6teborgska” alkaa j\u00e4lleen kuulua puheestani. En tee sit\u00e4 tarkoituksella, se tapahtuu itsest\u00e4\u00e4n. Kielen muistaa, vaikka en edes ajattele sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuka siis olen? Olen suomalainen. Mutta jos kysyt minulta ruotsiksi, olen g\u00f6teborgilainen. Eik\u00e4 se tunnut v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

En ole mist\u00e4\u00e4n kotoisin. Mutta G\u00f6teborg \u2014 se kaupunki istuu minussa, halusin tai en. Se sopii minulle.<\/em><\/strong><\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ei mist\u00e4\u00e4n kotoisin Jos kysyt mist\u00e4 olen kotoisin, vastaukseni on: “En mist\u00e4\u00e4n.” J\u00e4t\u00e4n sen kuulijan tulkittavaksi. Olen suomalainen. Se on selv\u00e4. Syntynyt ja kasvanut Suomessa, asunut t\u00e4\u00e4ll\u00e4 suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni. Mutta identiteetti on harvoin niin yksinkertainen kuin passi antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Is\u00e4 teki t\u00f6it\u00e4 ja muutimme sinne miss\u00e4 ty\u00f6maat olivat. Isovanhempani \u2014 sek\u00e4 \u00e4idin ett\u00e4 is\u00e4n […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":336,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1664","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1664","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1664"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1664\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1672,"href":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1664\/revisions\/1672"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/336"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tapiokyllonen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1664"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}